Laippaiset liitoksen ja hitsattujen liitosten vertailu ja käyttötilanteet

Ei ole olemassa standardeja, jotka määrittävät milloin voidaan ja kannattaa käyttää laippaliitoksia, ja milloin hitsataan putket yhteen.

Uusimmissa tehtaissa on tavanomaista minimoida laippaliitoksien määrä, koska valmistukseen tarvitaan vain yksi hitsi kahden putken liittämiseksi. Tämä säästää kaksi laippaa, tiivisteen, kiinnitysosat, toisen hitsauksen ja toisen hitsin tarkistuskustannukset jne.  Toki laippaliitoksia on pakko olla tietyn välimatkoin ja ne helpottavat huoltoa ja tarkistusta. 

Laippaliitosten huonoja puolia:

• jokainen laippaliitos voi vuotaa (laippaliitos ei ole koskaan 100-prosenttisesti vuotovapaa koko käyttöiän)
• Lämpötilaerot ja paineiskut voivat vaikuttaa tiiveyteen
• Asennuslaatu voi vaihdella, koska laadukasta NDT-tarkistusta ei voi tehdä
• Laippaliitos tarvitsee paljon enemmän tilaa ympäriltä, mm. asennustilaa ja laipat voivat olla suuria
• Laippaliitosten lämpöeristys on kalliimpaa

 

 

Tietenkin laippaliitoksilla on suuria etuja, joitain esimerkkejä:

• Laipat helpottavat tarkastusta, linjastomuutoksia ja puhdistamista.
• Ei tarvita erikoislaitteita tai erikoisprosesseja asentamiseen vs. hitsaus
• Asentajalta ei tarvita yhtä pitkää koulutusta kuin hitsaajalta, ja asennus on nopeampaa
• Uusi putkilinja voi koostua useista osavalmisteista ja ne voidaan valmistaa etukäteen konepajalla
• NDT-tarkastusta ei tarvitse tehdä hitseille, koska se on tehty jo konepajalla
• Mahdollinen hiekkapuhallus ja maalaus on tehty jo konepajalla

Kuten monissa asioissa, kaikilla on sen etuja ja haittoja. Käytännössä kaikki pumput, venttiilit ja toimilaitteet vaativat aina laipat putkeen kiinnittämistä varten.

Ruuviliitos vs. hitsattuliitos

Miksi pulttiliitoksen laatua käsitellään eri tavalla kuin hitsattua liitosta? Lähes kaikki maailman prosessilaitokset ja -komponentit ovat joko hitsattu tai kiinnitetty pulttiliitoksilla. Hitsausliitoksilla on vakiokäytäntöinä yleensä tiukat menetelmäohjeet ja pätevyysvaatimukset laadun ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Pulttiliitoksilla on kuitenkin Suomessa tähän asti (ja useimmissa paikoissa vielä edelleen) vain vähän tai ei ollenkaan sellaisia menetelmäohjeita ja koulutusvaatimuksia, joita hitsatulla liitoksella on.

Jos ruuviliitoksen laatuvaatimukset olisivat samat kuin hitsatussa liitoksessa.

Molempia liitoksia käytetään samassa putkistossa, jossa on samanlainen paine, prosessit, prosessisyklit ja samanlaiset rasitukset (voima, värähtely, lämpötilan vaihtelut). Toisen liitoksen tekemiseen on vaadittu pätevöitetty hitsaaja, olemassa olevat hitsausohjeet ja niiden taustalla menetelmäkokeet, NDT-tarkistukset ja prosessin testaukset, joista kaikista jää arkistoon dokumentteja myöhempää tarkastastelua varten. Toisen liitoksen tekemiseen ei välttämättä löydy olemassa olevaa ohjeistusta ja päteväksi osoitettua asentajaa sekä dokumentointi voidaan jättää kokonaan tekemättä. Pitäisikö pulttiliitoksen laatuun kuitenkin käyttää enemmän huomiota, koska todennäköisemmin vuoto kuitenkin tulee laippojen välistä ennemmin kuin hitsausliitoksesta? Tarkemmin pulttiliitoksen haasteista ja virheistä käsittellään toisessa artikkelissa.

Pitää muistaa kuitenkin, että laippaliitos on kokonaisuus, jonka toimivuuteen vaikuttavat:

• Laipan rakenne ja materiaali

• Tiivisteen rakenne ja materiaali

• Ruuvien rakenne ja materiaali

• Toimintaolosuhteet (asennus, painekoe, käyttö)