Laippaliitosasentajan pätevyyskortti

Jokainen hyväksytysti laippaliitosasentajan pätevyyskokeen läpäissyt saa todistuksen ja kortin. Marraskuun lopussa 2018 Amiedu on pätevöittänyt hieman yli 1000 henkilöä taulun 1 tasolle, sekä tämän lisäksi, muita tauluja osalle osallistujista. Hylättyjä henkilölöitä on myös kaksinumeroinen luku. 

Standardin SFS-EN 1591-4 mukaan pätevyys on voimassa 5 vuotta ja sitä voidaan jatkaa, jos kummatkin alla oleva ehdot täyttyvät:

1. asentajalla ei ole yli 6 kuukauden taukoa laippaliitostöissä
2. työnantaja ei ole kyseenalaistanut asentajan kelpoisuutta, käytännön taidon tai tietotaidon osalta tehdä laippaliitostöitä

Hitsaajilla on sama vaatimus, että työnantaja kuittaa 6 kk välein, että hitsaaja on hitsannut pätevyystodistuksen pätevyysalueella. Jos tauko on ollut suurempi, niin tällöin pitää mennä uudestaan pätevyyskokeeseen. Saksassa ja Suomessa todistuksessa ei ole sellaista kohtaa verrattuna hitsaajan pätevyystodistukseen, johon suoraan voisi kuitata 6 kk jatkamiset. Saksassa tosin annetaan koulutuksesta mukaan tarralappu, johon kuittaukset voi tehdä. Tarralapun voi laittaa sitten työkalupakin kylkeen tai todistukseen kiinni. Saksasta sai mukaan myös vihkosen, johon voi kirjoittaa ylös minkätyyppisiä laippoja ja millä laajuudella on tehnyt. Ongelmana vain on, että tämä yli 6 kk tauot on paljon kiinni työnantajan ja tekijän valveutuneisuudesta. Haasteena on myös, että seisokit ovat kesällä ja asentajat saattavat olla muissa töissä yli tuon 6 kk rajan.

Esimerkki laippaliitos-asentajan pätevyyskortista

Saksassa myönntetty pätevyyskortti

Mitä väliä yhdellä pultilla on?

Nesteen julisteissa ja postereissa mainitaan yhden yksittäisen pultin merkityksellisyys konaisuuteen. Kaiken takana on asenne tehdä työtehtävät laadukkaasti, joutuisasti ja ammattitaitoisesti. Monta kertaa mukana ikävä kyllä on tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. 

Olisi helppo ajatella, että "tämä on vain pultti" ja mitä väliä yhdellä pultilla on? Multta sen pultin kiristyksen takana on ollut ihminen - ja jos jotain tapahtuu, niin edessä on taas ihminen, tavalla tai toisella

Momenttiavaimen oikeanlainen käyttäminen

Koulutuksia tehdessämme olemme huomanneet, että momenttiavaimella kiristäessä on ollut selkeitä virheitä tai momenttiavainta ei ole käytetty oikein. Kyse on ollut lähinnä tietämättömyydestä. Yllätyksenä kiristäjille on tullut lähinnä se, että momentit menevät helposti yli aiotusta. Väärä tekniikka voi antaa suurenkin heiton lopulliseen tarkkuuteen, jota käsiteltiin edellisessä tekstissä.

Huolellisesti tehty kiristys halvalla ”Motonet” avaimella tuottaa tarkemman kiristysvoiman liitoksessa kun taitamattomasti huippuavaimella tehty työ. Kaikilla avaimilla on mahdollista kiristää ruuviliitosta liikaa tai liian vähän. Yleisin virhe käytössä on avaimen liian nopea vääntäminen.

Momenttiavaimen oikean käytön todentaminen käyttöolosuhteissa on lähes mahdotonta. Kierreliitoksen laatu ja käyttäjä vaikuttavat toteutuneeseen kiristysvoimaan enemmän kuin eri avainten poikkeamat. Sinänsä jos edes kalibroimatonta momenttiavainta käytetään, niin se on parempi kuin ilman momenttiavainta tehty kiristys. Avaimia tulee käyttää huolellisesti ja käyttöohjeiden mukaisesti haluttaessa varmistua oikeista tuloksista. Momenttiavaimen käyttötarkkuuteen voidaan vaikuttaa parhaiten kouluttamalla käyttäjiä.

Vääntömomentti (Nm), syntyy vääntämällä metrin pituisella varrella yhden newtonin voimalla. Esimerkiksi pyöristäen, jos yhden kilogramman voimalla ja metrin varrella väännetään, niin saadaan 10 Nm vääntömomentti. Varren pituuden ollessa kaksi metriä, niin vääntömomentti on 20 Nm.

Varmasti yleisimmän, naksahtavan, käsimomenttiavaimen käyttäminen.

1. Tarkista, että momenttiavaimen kalibrointi on voimassa. Tarkista myös, että avain ei ole kolhiintunut tai muuten mennyt rikki.
2. Säädä avain haluttuun momenttiin ja lukitse säätörulla. 
3. Älä koskaan laita lisävartta tai putkea momenttiavaimen perään, se tekee siitä epätarkan ja voi rikkoa työkalun.
4. Kiristä mutteri sormitiukkuuteen ja laita avain ja hylsy kiinni mutteriin.
5. Kiinnitä huomiota työasentoon, käytä ruumista oikealla tavalla avuksi kiristyksessä.
6. Laita käsi kahvaan sille tarkoitetulle kohdalle. Monen momenttiavaimeen on merkitty kohta, josta sitä pitää vetää.  Monet eivät tiedä, että tämän kuormituspisteen merkinnällä on vaikutusta avaimen tarkkuutteen. Jos et jaksa vetää yhdellä kädellä vaadittuun momenttiin, niin hae isompi momenttiavain.
   
7. Varmista, että mutteri ei vastapuolella pääse pyörimään käyttämällä vasta-avainta.
8. Kiristä vetämällä tasaisesti ja hitaasti yhdellä liikkeellä ja kun avain ilmoittaa naksahtamalla saavutetun momentin, niin lopeta kiristys välittömästi. Jos kiristysmomentti meni yli halutusta, niin löysää mutteria ja kiristä uudelleen.
9. Vain yksi napsahdus riittää! Älä testaa toista kertaa kiristää samaa mutteria. Mutterit kiristyvät vähän lisää, jos tehdään ylimääräisiä naksauksia.
10. Nollaa avain pyörittämällä momentti pienimpään arvoon jousen vapauttamiseksi. Älä kuitenkaan kierrä avainta mitta-asteikon ulkopuolelle tai pohjaan. (Periaatteessa on mahdollista, että momenttiavaimen vapauttamatta jättäminen voi pienentää jousen kykyä venyä ja palautua ajan myötä, laadukkailla avaimille tämän ei pitäisi kuitenkaan olla ongelmana)
11. Laita avain sille varattuun suojakoteloon. 
12. Älä käytä momenttiavainta muttereiden aukaisuun. Jos momenttiavainta käytetään muttereiden aukaisuun ja ylitetään avaimen suurin vääntömomentti-raja, niin tämä voi vaikuttaa avaimen tarkkuuteen.

Vinkit ja käyttöohjeet ovat yksinkertaisia, mutta näiden perussääntöjen käyttö voi joskus unohtua kiireessä. Haasteena on myös laippaliitostöissä, että momenttiavain ei mahdu aina väliin tai sitä ei päästä vetämään optimiasennossa.

Laippaliitosasentajan koulutuksen lähipäivä

Ennen lähipäivään osallistumista on pitänyt hyväksytysti suorittaa verkkokoulutus. Taitotalo (entinen Amiedu) on toteuttanut lähipäivän ensiksi kertaavalla teoriakokeella, jonka jälkeen tehdään demoja ja harjoituksia. Iltapäivällä on parityönä tehtävä pätevyyskoe. Artikkelin tiedot on vuodelta 2019, joten muutoksia on voinut tulla.

Koulutuksen taustasta ja päivien sisällöstä on kerrottu enemmän tässä kohdassa blogia.

Alla muutama rasti lähipäivän ohjelmasta. Lisää pääsee sitten tekemään ja näkemään koulutuksen aikana. Rasteilla käydään läpi mm. liitosten turvallinen purkamista, momenttiavainten käyttämistä oikein, ​kitkan vaikutuksen ymmärtämistä,​ laippojen asennuksen suoritustekniikka​, kiristysjärjestyksen tärkeyden merkitystä, voiteluaineita, tiivisteitä, vaarnoja...suurin yllätys monelle on ollut voiteluaineen suuri merkitys tiiveyden toteutuksessa.

Vaarnojen tunnistamista ja vaarnojen kuntojen arviointia

Harjoituslaite, jossa laitettu mannekiini kiinni.

Tiivisteiden tunnistaminen ja merkinnät

Momenttitesteri, oikeaan momenttiin kiristäminen on yllättävän hankalaa. Helposti menee yli 10-20% halutusta.

Väärän kiristysjärjestyksen testausta spiraalitiivisteellä.

Voiteluaineen merkitystä testetaan mm. painepaperin avulla.

Laippaliitoksista tehdyt insinööri- ja diplomityöt Suomessa

Laippaliitoksista ei ole kirjallisuudessa kovin montaa sivua suomen kielistä oppimateriaalia olemassa, joten listasin tähän alle löydetyt insinööri- ja diplomityöt aiheesta. Kun rupesimme käynnistämään laippaliitoskoulutuksia, niin käänsimme koulutusta varten materiaalia mm. englannista, saksasta, ruotsista, norjasta ja hollannista.

Osa materiaaleista löytyy googlen avulla doria.fi palvelusta, josta ne voi ladata:

Mekaanisten laitteiden eheydenhallinta öljynjalostamolla, diplomityö, Pasi Parhamaa, 2015

Laippaliitosasentajan pätevyyden varmistaminen öljynjalostamolla, Tero Torvinen, 2016

Pantaliitoksen laadun varmistaminen, insinöörityö, Antti Myllymäki, 2017

Massapantakorjaukset petrokemianalan kunnossapidossa, insinöörityö, Tommi Suomi, 2015

Avaimet momenttiin kiristämiseen, insinöörityö, Markus Hietala, 2014

Hydraulisilla vetokiristys- ja momenttityökaluilla työskentelevän asentajan pätevyyden varmistaminen, insinöörityö, Samuli Koponen, 2018

 

Laippaliitosasentajan EN-standardi SFS-EN 1591-4

Koulutus ja osaaminen, kokemus ja tieto sekoittuvat usein keskenään. Koulutus ei ole osaamisen takaaja, kuten kokemus ei ole taidon ja ymmärryksen takaaja. Riittävä pätevyys saavutetaan, kun asentajan koulutus ja kokemus yhdistetään kykyyn soveltaa uutta tietoa. 

Laippaliitosasentajan pätevyys muodostaa yleisen pätevyyden toimia laippaliitosasentajana Euroopassa. Standardi velvoittaa kuitenkin työnantajaa tai tilaajaa antamaan lisätietoa ja mahdollisesti koulutusta toimipaikkakohtaisista toimintatavoista, prosesseista ja laitteista.

Standardi on jaettu 11 eri tauluun, joista ensimmäisenä pitää käydä perustaso. Tämän jälkeen voi sitten käydä muut taulut halutussa järjestestyksessä. Perustason koulutuksessa käydään läpi muun muassa laippojen liitostyyppejä, tiivisteitä, turvallisuutta, liitoksen purkamista ja asentamista, tiivistepinnan tarkistamista ja puhdistamista, laippojen linjaamista ja kohdentamista, ruuvien materiaaleja, kiristysjärjestystä, voitelua ja asennuksen dokumentontia.

Standardi jäsentyy 11 eri tauluun  (suomennos epävirallinen)
Taulu 1.  Perustaso
Taulu 2.  Hydrauliset kiristystyökalut
Taulu 3.  Hydrauliset momenttityökalut
Taulu 4.  Lämmönvaihtimet ja painelaitteet
Taulu 5.  Hauraat laippamateriaalit
Taulu 6.  Ruuvikuorman toteaminen asentamisen jälkeen
Taulu 7.  Laippayksiköt, ”Kompaktilaipat”
Taulu 8.  Pantaliitokset
Taulu 9.  Erikoisliitokset/erikoislaipat
Taulu 10.Pienet puristusliitokset
Taulu 11.Laippaliitosten suunnittelu

Jokaiselle taululle on tehty sisältövaatimukset ja vaadittu osaaminen. Kaikille tauluille ei ole olemassa kaupallista koulutusta toistaiseksi Euroopassa.

Standardin SFS-EN 1591-4 määrittelemät vaatimukset koulutukselle ja pätevöinnille :
•    pätevyysvoimassa 5 vuotta
•    ei yli 6 kk taukoa asennuksissa. Työnantajan velvollisuus pitää yllä rekisteriä.
•    aikaisempaa kokemusta ei edellytetä eikä myöskään huomioida koulutuksen toteutuksessa
 

Laippaliitosasentajan koulutus ja pätevöinti

Laippaliitoksia on Suomessa asennettu aina ja vaatimustaso on vaihdellut lekasta momenttiavaimeen. Laippaliitosten asentamiseen on annettu yritystasoilla koulutusta ja kokeneemmat ovat myös opettaneet tulokkaille oikeita käytäntöjä ja toimintatapoja. Vaatimustaso on kuitenkin noussut ja standardeja laippaliitosten asentamiseen on luotu pääsääntöisesti maailmalla tapahtuneiden onnettomuuksien takia. Euroopassa on ollut mahdollista käyttää 2013 eteenpäin standardia SFS-EN 1591-4, Flanges and their joints. Part 4: Qualification of personnel competency in the assembly of the bolted connections of critical service pressurized systems, mukaista koulutusta. Lähes vastaavan sisältöinen ASME PCC-1” Guidelines for Pressure Boundary Bolted Flange Joint Assembly” julkaisi 2013 uudemman version koulutuksesta. Toki koulutusta ja pätevyyksiä on ollut ennen tätä kansallisilla tasoilla mm. Saksan ja Norjan öljyteollisuudessa on ollut ennen tätä pakolliset koulutuksen asentajille, mutta nyt vaatimukset ovat leviämässä muuallekkin. Vaatijoina monta kertaa on tietenkin yritysten omat intressit, mutta esimerkiksi vakuutusyhtiöiltä voi tulla myös vaatimuksia. Kirjoitan toisessa blogissa koulutuksen historiasta myöhemmin.

Amiedu on toteuttanut kahden päivän koulutuksen osittain verkkokoulutuksena, jossa ensimmäinen päivä on teoriaa verkossa ja toinen päivä on lähipäivä, jossa tapahtuu pätevöinti. Standardissa on annettu koulutuksen sisältö, jota asentajan pitää osata koulutuksen jälkeen.

 

Huomautus, Amiedu on nykyään Taitotalo, josta voi vielä kysellä koulutuksia. 

Amiedu on on toteuttanut koulutuksen kahdessa päivässä:
1. päivä. Verkkokoulutus, 8 h

•   Standardin SFS-EN 1591-4 ja muut vaatimukset ja ohjeet, tilaajien spesifikaatiot
•   Vuotojen hallinta, työturvallisuus ja laadukkaat laippaliitokset
•   Työkalut, kiristysvoimat ja kiristystekniikat, oikeanlainen asennustekniikka
•   Lyhyitä videoituja asennussuorituksia: liitosten aukaisu ja kiinnitys
•   Ruuvityypit, tiivisteet, laipat, pintojen valmistelu
•   Asennusten merkintä, dokumentointi ja tarkastus
•   Yhteenveto opitusta ja verkkotesti

2. päivä. Asennusharjoitukset ja pätevöinti, 8 h

•   Asennuspäivän toteutus: tavoitteet, työturvallisuus ja järjestelyt
•   Teoriakoe: osaamisen varmistus
•   Asentamisen mallisuorituksia ja käytännön harjoituksia
•   Pätevyyskokeet: kirjallinen ja asennustehtävä

Laippaliitosasentajan koulutus ja pätevöinti:

Linkki koulutukseen

Alla kaksi artikkelia, joissa kerrottu koulutuksen toteutuksesta Nesteen kanssa.

https://amicase.fi/3901/amiedu-toteuttaa-nesteen-laippaliitosasentajien-koulutukset-ensimmaisena-ainoana-suomessa/

https://amicase.fi/4568/nesteen-naantalin-jalostamon-suurseisokissa-nolla-vuotoa/