Laippaliitosten asennusten tarkistuslista

Laippaliitoksen tarkistuslista mitä pitää ottaa huomioon laippaliitoksen asennuksessa, (ei varmasti aivan täydellinen).

1. Suunnittele tehtävä ja tee esivalmistelut

• Tunnista kohteen vaatimukset
• Tarkista työkohde
• Varmista, että kohde on eristetty prosessista ohjeiden mukaan
• Huomioi kohteen riskitekijät ja poistumistiet
• Valitse sopivat työkalut
• Tarkista työkalujen kunto ja kalibrointi tarvittaessa
• Suunnittele putkiston ja osien kannakointi tarvittaessa
• Täytä tarkistuslistat ja dokumentit tarpeen mukaan

2. Laipan aukaisu tehtaan ohjeiden mukaisesti

• Valmistele työkalut ja paikka, jonne osat lasketaan
• Ota tarvittaessa astia sisällölle
• Irrota mutterit menettelytapojen mukaisesti
• Raota laippaa ja tyhjennä sisältö tarvittaessa
• Varmista, että aukaisu voidaan tehdä loppuun asti turvallisesti
• Jos laippaa ei heti asenneta kiinni, niin suojaa putkien päät 

3. Tarkasta laippa ja komponentit

• Arvioi putken lyheminen jäähtymisen takia ja ota huomioon tarvittaessa
• Arvio laipan epäkeskeisyys ja kulmavirheet (hitsauksesta johtuvat), huomioi tarvittaessa
• Puhdista ja tarkasta laipan pinta kummaltakin puolelta
• Tarkista vaarnat ja mutterit
• Varmista komponenttien vaatimustenmukaisuus
• Tunnista mahdolliset poikkeamat ja ilmoita niistä eteenpäin

 4. Laippaliitoksen asennus tehtaan ohjeiden mukaisesti

• Valitse oikea tiiviste
• Tarkista, että kaikki komponentit ovat ohjeiden mukaisia
• Levitä voiteluainetta tarvittaessa
• Laite vaarnat sormikireyteen
• Aseta sokea tarvittaessa
• Tarkista tiivisteen kunto ja merkinnät uudestaan
• Linjaa laippaliitos vaaditun toleranssin sisälle
• Tee kiristys asianmukaisilla käsityökaluilla
• Katso oikea vääntömomentti tarpeen mukaan
• Täytä tarkistuslistat ja dokumentit tarpeen mukaan

5. Työn lopetus

• Tarkista laipan linjaus ja kohtisuoruus
• Tee tarvittavat tarkistukset
• Varmista liitoksen eheys tarvittaessa, tiiveystestit
• Palauta tarkistuslistat ja dokumentit tarpeen mukaan
• Ilmoita valmistuneesta laippaliitoksesta

Miksi laippaliitoksien asennuksessa ei noudateta painelaitedirektiiviä (PED)

Painelaitteiden suunnittelun ja valmistuksen perustana ovat painelaitedirektiivissä (PED) määritetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Kun näin on toimittu, painelaitteeseen tulee liittää CE-merkki. Vaikka PED yleisesti ottaen kattaa monet turvallisuuteen ja ympäristön turvallisuuteen liittyvät riskit, painelaitteiden laippaliitoksiin kohdalla on "turvallisuusaukko".

Pääasiallinen syy, miksi painelaitedirektiivi ei tunnista oikein laippaliitoksiin liittyviä riskejä, johtuu liitoksiin liittyvästä määritelmästä "pysyvät liitokset" ja niille määritellyistä rajauksista. Laippaliitokset rajautuvat vähemmän merkityksellisiin, vaikka niihin sisältyykin myös pysyviä liitoksia. Siten painelaitteiden laippaliitoksien asentamiseen ja tarkistamiseen PED ei  aseta erityisiä vaatimuksia. Tietoa pysyvistä liitoksista on direktiivin 2014/68/EU 2 artiklan kohdasta "Määritelmät"

Tämän määritelmän mukaan on pysyviä ja väliaikaisia liitoksia. Mistä voidaan todeta, että laippaliitos ruuviliitoksena, voidaan avata "tuhoamatta"? Edellisestä johtuen laippaliitos luokitellaan väliaikaiseksi liitokseksi. Mielestäni tämä on loogisesti kestämätön. Samat olosuhteet, kuten virtaava aine, paineet ja vaarat ovat sekä laippaliitoksessa että "pysyvässä liitoksessa". Toki edellytetään, että yksittäisten osien pitää täyttää PEDin vaatimukset, kuten laipat, vaarnat, tiivisteet yms.

Tämän edellä olevan määrittelyn ei ole tietenkään ollut tarkoitus vähentää laippaliitoksiin kohdistettavaa huomiota tai valvontaa, mutta väliaikainen liitos väliaikainen. Näin laippaliitos ei saa sitä samaa ansaitsemaansa merkitystä eikä ehkä valvontaakaan kuin pysyvä liitos, hitsausliitos. Ikuisuusperspektiivissä väliaikaiseksi  voidaan kai sitten katsoa 10...20 vuottakin, sillä laippaliitokset voivat olla avaamatta kymmeniäkin vuosia.

Lisäksi painelaitedirektiivin soveltamisohjeissa on hauska määrittely:

Tarkennuksena   liitteen   I   kohtaan   4.3   todetaan (PED soveltamisohjeet), että   pulttia   ei   katsota   paineenalaiseksi   pääosaksi,   ellei   sen   rikkoutumisen  seurauksena   aiheudu   paineen äkillistä purkautumista" - Mielenkiintoista, monta väärin tehtyä laippaliitosta löytyisi, jos niitä etsittäisiin, joissa vähintään yksi pultti olisi väärin kiristetty tai löysällä?- ja joskus ne myös vuotavat äkillisesti purkautuessa.
 

Ruuvin esijännitys ja kiristyksen virheet

Pultin ja mutterin päätarkoitus on kiinnittää laipat toisiinsa suunnitellulla voimalla, koska putken sisäinen paine pyrkii erottamaan laippoja toisistansa. Pultti toimii jousen tavoin laippaliitoksessa ja pultin tehtävä on näin pitää laipat kiinni. Ruuvin esijännityksen määrä on kriittinen, koska liitos voi vuotaa, jos esijännitys pultissa on liian iso, liian alhainen tai se ei ole yhtenäinen kaikissa pulteissa. Jossain tapauksissa jotkut pultit voivat olla löysällä ja toiset ylikiristettyjä.

Mikäli kiristys jää liian pieneksi, niin liitoksesta katoaa vetokuormitus, jolloin liitos ei ole kestävä ja voi aueta esimerkiksi tärinän tai paineiskujen seurauksena. Myös ylikiristämistä  pitää välttää ja kiristysmomenttia määriteltäessä on pysyttävä elastisella alueella, myötörajan alapuolella, jotta pultteihin ei tule muutoksia. Jos liitosta ylikiristetään ja kiristys  menee yli myötörajan, muuttaa ruuvi pysyvästi muotoa ja vetokuormitus häviää. Ylikiristämisen seurauksena pulteista voi myös särkyä kierteet tai pultti voi mennä kokonaan poikki. Liian tiukkaan kiristetty pultti voi myös rikkoa tiivisteen tai aiheuttaa vaurioita laipassa.

Varmasti suurempi ongelma on ylikiristys. Syitä tähän on muun muassa se, että ei tiedetä mihin momenttiin liitos pitäisi kiristää, ei ole käytössä momenttia mittaavia työkaluja sekä ihmiselle on ihan luonnollista kiristää vähän tiukemmalle, jotta ei ainakaan oma liitos vuoda. Myös alikiristystä tapahtuu, erityisesti suuremmilla liitoksilla.

Väärin kiristyksesstä ilmeneviä ongelmia, jotka voivat aiheuttaa vuodon.

1.  Halkeamat
2. Laipan kiertyminen
3. Vaarnojen kuroutuminen
4. Tiivisteen ylipuristuminen
5. Ei riittävästi puristuspainetta
6. tiivistyspinnan vaurio
7. Vaarna löystyy syklisen kuorman aiheuttaman värähtelyn takia

Laippaliitosten kiristys tasaisesti

Laipat on suunniteltu ja tarkoitettu olemaan vuotovapaita (suunnittelijoiden tietotaidosta ja kokemuksesta riippuen). Kun laipat on määritelty oikein, valmistettu oikein ja asennettu oikein, niin niiden pitäisi olla vahvempia ja turvallisimpia kuin putkisto, johon se liitetään. Laipat jotka vuotavat ovat oire prosessin ja menetelmien epäonnistumisesta, ei niinkään laippaliitoksen osien vioista.

Ihanteellinen lopputulos kiristyksessä on, että puristusvoima jakautuu tasaisesti koko tiivistepinnalle. Ensimmäisen vaarnan kiristyksen jälkeen seuraava vaarna pyrkii vähentämään aikaisemman kiristetyn vaarnan kuormitusta. Tämän takia oikea kiristysjärjestys ja kiristyskierrosten määrä ovat tärkeitä, jotta kaikki vaarnat kiristyisivät samalla tavalla. Tähän vaikuttaa toki myös vaarnojen kunto, kaikkien pitäisi olla yhtä hyviä tai huonoja, jotta kiristys olisi tasainen.

Käsittelin toisessa osiossa momenttityökalujen tarkkuutta ja momenttiin kiristämistä. Jatkan aihetta parilla alla olevalla kuvalla, jotka valaisevat kiristysjärjestystä. Sinänsä ei ole tärkeää, että onko momentti juuri sama kaikissa vaarnoissa vaan se, että momentti olisi kaikissa vaarnoissa keskenään sama.

Väärin kiristetty laippaliitos, jossa puristusvoima ei toteudu

Oikein kiristetty laippaliitos, jossa puristusvoima on jakaantunut tasaisesti.

Tiivistepinnan vauriot

Laippojen  ja  erityisesti  laippojen  tiivistepintojen  on  oltava  moitteettomassa  kunnossa, jotta saavutetaan riittävä kuormankantokyky. Laippojen tiivistepinnan säteensuuntaiset vauriotovat tiiveyden kannalta erityisen haitallisia. Pienet kehän suuntaiset vauriot voidaan sallia. Tiivistepinnan vaurioiden hyväksymisrajat on esitetty alla olevissa kuvissa Havaitessaan viottuneen tiivistepinnan asentajan pitäisi ottaa yhteyttä työnjohtajaan tai valvojaan, joka tekee päätöksen virheen jäämisestä liitokseen tai laipan koneistamisesta tai uusimisesta.

Erilaisia virheitä laipassa, osa hyväksyttäviä ja osa hylkääviä. Virheen kriittisyyteen vaikuttaa esimerkiksi linjan sisältö, paine, lämpötilat ja käytetty tiiviste

Ajan mittaan ja useista syistä laippapinnat voivat vahingoittua. Kukin vaurioitunut alue luo mahdollisen vuotokohdan, jonka tiivisteen on yritettävä tiivistää. Alla on lueteltu joitakin yleisiä laippapinnan vaurioita, niiden ominaisuuksia ja mahdollisia syitä:

Naarmut — Tämän tyyppinen vaurio on kapea ja pitkänomainen, jossa on terävät ja matalat pohjat, ne voivat olla myös syviä. Naarmut syntyvät usein terävällä esineellä, jolla raapaistaan laippapinnan yli. Näitä naarmutus työkaluja voivat olla esimerkiksi puukot, ruuvimeisseli, taltat sekä teräsharja.

Urat — vauriot ovat leveitä ja pitkänomaisia, tylpät, pyöristetyt pohjat ja ne luodaan usein tylpällä ​​esineellä, jolla osutaan laippaan. Urat voi johtua esimerkiksi ruuvimeisselistä, pudonneesta laipasta tai taltasta.

Kuopat- Vauriot on yleensä pieniä, hieman pyöristettyjä alueita, joissa on korroosion vaikutuksesta on tullut pieniä kuoppia materiaaliin. Usein nämä esiintyvät rykelminä tai ryhmissä.

Lommot - Tämäntyyppinen vahingon aiheuttaa jokin kappaleen iskusta laippapintaan. Lommot johtuvat joskus laitteiden tai osien iskusta, kun jokin kappale tippuu pinnan päälle tai kolhaisee sitä.

Vaikka virhe löytyisi laipasta, niin se ei välttämättä ole varsinaisella tiivisteen kohdalla ja näin vaikuta tiiveyteen. Työkaluja, kuten taltat tai ruuvimeisseleitä, ei kannattaisi käyttää pintojen puhdistamiseen.

ASME PCC-1 löytyvät tiivistepinnan virheet ja määritelmät.

Edelliseen kuvaan liittyvät virheen mitat. Alkuperäiset mitat tuumia, joten siksi mitat tarkkoja lukuja.

Laippakortti ja sen merkitys

Laippaliitoskorttien käyttäminen parantaa asennuksen luetettavuutta. Laitoksen tuhansia laippoja puretaan ja sitten asennetaan uudelleen tiimeissä, joissa on osa omia asentajia ja osa ulkopuolisia urakoitsijoita. Seisokin jälkeen, jos löytyy huonosti asennettu litos, voi olla vaikeaa tai mahdotonta tunnistaa epäonnistumisen syy, jos laippakorttia ei ole. Laippakortti kannustaa asentajia asentamaan laippaliitoksen huolellisesti ja toisin sanoen huolimaton asentaja voidaan myös tunnistaa asennuksen jälkeen (ja käydä tarkistamassa muut asentajan liitokset). Hitsausliitoksen tekijätkin ovat jäljitettävissä, joten miksi laippaliitoksen pitäisi olla eria asia? Tärkein merkintä laippakortissa on kuitenkin tieto siitä, että milloin liitos on viimeksi avattu.

Asennuksen jälkeen laippaan on asennettava laippakortti. Tosin kaikilla laitoksilla ei tämä ole käytössä ja laippaliitoskortin merkinnän vaatimukset poikkeavat. Laippakortti osoittaa, että ruuviliitos on asennettu laatuvaatimuksen mukaisesti ja se voidaan ottaa prosessin  käyttöön.  Laippakortiin merkitään yleensä ruuviliitoksen asennuksesta vastaava yritys, työntekijä, ajankohta ja käytetty kiristysmomentti.

Laippakortin laittanut henkilö käytännössä osoittaa, että hänen tekemänsä liitos täyttää vaaditut laatuvaatimukset ja se on tehty oikein. Vaikka pöytäkirjaa ei välttämättä tehdä, niin laippakortin kiinnättäminen pitäisi tarkoittaa, että laippa on linjattu ja tehty vaatimusten mukaisesti.

Mahro Oy:n laippaliitoskortti

Kun liitos avataan, niin vanha laippakortti pitää ottaa pois! On väärin alkuperäisiä asentajia kohtaa, jos joku toinen on välillä avannut liitoksen ja vanha laippakortti jätetään paikalleen.

Borealis Polymers Oy:n käyttämä laippakortti (kuvassa vanha versio)

Laippojen linjaus ja mittaaminen

Ennen ruuviliitoksen asennusta tulee tarkistaa laippojen tiivistepintojen virheetön kunto ja suoruun säteen ja kaaren suunnassa, laippojen samansuuntaisuus ja ruuvien reikien samankeskisyys. Laippojen välinen sallittu epäkeskisyys sekä laippojen välinen kulmavirhe ovat pöytäkirjaan merkattavia ja mitattavia arvoja. Alla oleva kuva löytyy ASME:sta, joka määrittää eri virhetyyppejä.

Laippaliitosten virhetyypit

Linjavirhe ja kulmavirhe mitataan neljästä sektorista eli 0°, 90°, 180° ja 270°. Jos arvot ylittävät vaaditun rajan, niin liitos pitää purkaa ja linjata uudelleen. ASME suosittelee ylärajaksi kulmavirheelle maksimissaan 0,8 mm ja linjavirheelle maksimissaan 1,5 mm. Vaatimukset voivat vaihdella kuitenkin tehdaskohtaisesti ja tiedot saadaan suunnittelukatselmuksessa.

Oikeaoppinen linjaus maksimoi tiivistepintojen ja tiivisteen kosketuspinta-alan ja vähentää  ruuvien  ja  muttereiden, sekä  muttereiden  ja  laipan  otsapinnan välistä  kitkaa. Virhe laipan linjauksessa estää puristuspainetta jakautumasta tasaisesti tiivisteelle, jolloin tiiviste  ja tiivistepinta  voivat vaurioitua. 

Linjavirhe ja kulmavirhe

Virheellisiä liitoksia, joita ei saisi löytyä.

Tiivisteen pitää täsmätä laippakokoon ja materiaaliin.

Eri materiaaleja ei saa sotkea keskenään ja ruuvit pitää tasata kummallekkin puolelle samaan pituuteen.

Laippaiset liitoksen ja hitsattujen liitosten vertailu ja käyttötilanteet

Ei ole olemassa standardeja, jotka määrittävät milloin voidaan ja kannattaa käyttää laippaliitoksia, ja milloin hitsataan putket yhteen.

Uusimmissa tehtaissa on tavanomaista minimoida laippaliitoksien määrä, koska valmistukseen tarvitaan vain yksi hitsi kahden putken liittämiseksi. Tämä säästää kaksi laippaa, tiivisteen, kiinnitysosat, toisen hitsauksen ja toisen hitsin tarkistuskustannukset jne.  Toki laippaliitoksia on pakko olla tietyn välimatkoin ja ne helpottavat huoltoa ja tarkistusta. 

Laippaliitosten huonoja puolia:

• jokainen laippaliitos voi vuotaa (laippaliitos ei ole koskaan 100-prosenttisesti vuotovapaa koko käyttöiän)
• Lämpötilaerot ja paineiskut voivat vaikuttaa tiiveyteen
• Asennuslaatu voi vaihdella, koska laadukasta NDT-tarkistusta ei voi tehdä
• Laippaliitos tarvitsee paljon enemmän tilaa ympäriltä, mm. asennustilaa ja laipat voivat olla suuria
• Laippaliitosten lämpöeristys on kalliimpaa

 

 

Tietenkin laippaliitoksilla on suuria etuja, joitain esimerkkejä:

• Laipat helpottavat tarkastusta, linjastomuutoksia ja puhdistamista.
• Ei tarvita erikoislaitteita tai erikoisprosesseja asentamiseen vs. hitsaus
• Asentajalta ei tarvita yhtä pitkää koulutusta kuin hitsaajalta, ja asennus on nopeampaa
• Uusi putkilinja voi koostua useista osavalmisteista ja ne voidaan valmistaa etukäteen konepajalla
• NDT-tarkastusta ei tarvitse tehdä hitseille, koska se on tehty jo konepajalla
• Mahdollinen hiekkapuhallus ja maalaus on tehty jo konepajalla

Kuten monissa asioissa, kaikilla on sen etuja ja haittoja. Käytännössä kaikki pumput, venttiilit ja toimilaitteet vaativat aina laipat putkeen kiinnittämistä varten.

Spriraalitiivisteiden merkintä

Koulutuksessa on havaittu, että tiivistemerkinnät, erityisesti materiaamerkinnät, eivät ole kaikille tuttuja. Monta kertaa asentajalle on riittänyt, että tiivisteen koko ja väri täsmää vanhaan tiivisteeseen. Harmillisesti valmistajien merkinnät vaihtelevat ja osa valmistajista jättää merkitsemättä osan tiedoista. Tasotiivisteiden merkintä on sitten aivan toinen tieteenala...

ASME B16.20 mukainen tiiviste
Lamons = tiivisteen valmistaja
6 = putken ja laipan nimellismitta 6 tuumaa
150= paineluokka Class#150 eli 150LBS
316 L= spiraalin tukimateriaali on tietty ruostumaton teräs, ”haponkestävä”
FG= Spiraalin tiivistemateriaali on FG eli joustava grafiitti (flexible graphite)
CRS rakenneteräs eli ”musta”
IR= Sisäpuolinen tukirengas, inner ring (OR on ulkopuolinen tukirengas, outer ring)
ASME B16.20 = tiivisteen standardi
METRIC= (joskus esiintyvä merkintä) korostaa että tiivisteen nimellismitta on tuumina, mutta muut mitat millisinä. Käytetään muun muuassa, jos vaarnat ovat millimetri mitoituksella.

Lamons 6 150 316L FG CRS OR CRS IR ASME B16.20 Metric

EN 1514-2 mukainen tiiviste
Klinger = Valmistajan nimi tai merkki
DN80 = nimellimitta 25 mm
PN 10/40 = paineluokka, soveltuu 10 bar ja 40 bar paineluokkiin
316L = Spiraalin tukimateriaali haponkestävä teräs sekä grafiitti
tukirakenne = ei merkintää, joten ns. rakenneteräs

Klinger DN80 PN 10/40 316L/G

Spiraalitiivisteiden pääväristä näkee mikä on spiraalin tukimateriaali ja lisäväristä mikä on spiraalin tiivistemateriaali. Metallisen materiaalin on oltava yhteensopiva laipan materiaalin kanssa.

Laippojen merkinnät

Suomessa on käytössä EN- ja ASME-standardin mukaisia laippoja. EN -standardin mukaiset laipat ovat yleisempiä, mutta ASME on tietyillä teollisuusaloilla, kuten öljy- ja kemikaaliteollisuudessa, ainoastaan käytössä.

Merkinnät laipoissa on hyvä tuntea, jotta osaa valita esimerkiksi tiivisteen ja kiinnitysosien materiaalit oikein.

EN -standardin mukaisissa laipoissa merkintä on alla:

EN- standardin mukainen merkintä

Standardin EN 1092-1 mukainen merkintä:
ensiksi valmistajan leima
EN 1092-1 Tämän eurooppalaisen standardin mukainen laippa
11B Laipan tyyppi, kauluslaippa 11, B korokelaippa
PN10/16 paineluokka, tässä tapauksessa käy paineluokille 10 bar ja 16 bar. (PN=Pressure Nominal)
DN100/114,3  Nimelliskoko 100 mm, laipan ulkohalkaisija 114,3 mm
F316L/1.4404 laipan materiaali
91227 sulatusnumero tai muu materiaalierän tunnus

Laipan valmistajasta ja toimittajasta riippuen kaikkia tietoja ei ole aina stanssattu.

ASME -standardin mukaisissa laipoissa merkintä on alla:

ASME- standardin mukainen merkintä

Standardin ASME mukainen merkintä:

ensiksi valmistajan leima
B16.5 ASME standardin mukainen laippa
4"  nimellinen tuumakoko
300 lbs class paineluokka
A182 F5 materiaalistandardi ASTM mukainen (kuumaluja 5Cr-1/2Mo tae)
856524 sulatusnumero tai muu materiaalierän tunnus

Laippaliitoksista tehdyt insinööri- ja diplomityöt Suomessa

Laippaliitoksista ei ole kirjallisuudessa kovin montaa sivua suomen kielistä oppimateriaalia olemassa, joten listasin tähän alle löydetyt insinööri- ja diplomityöt aiheesta. Kun rupesimme käynnistämään laippaliitoskoulutuksia, niin käänsimme koulutusta varten materiaalia mm. englannista, saksasta, ruotsista, norjasta ja hollannista.

Osa materiaaleista löytyy googlen avulla doria.fi palvelusta, josta ne voi ladata:

Mekaanisten laitteiden eheydenhallinta öljynjalostamolla, diplomityö, Pasi Parhamaa, 2015

Laippaliitosasentajan pätevyyden varmistaminen öljynjalostamolla, Tero Torvinen, 2016

Pantaliitoksen laadun varmistaminen, insinöörityö, Antti Myllymäki, 2017

Massapantakorjaukset petrokemianalan kunnossapidossa, insinöörityö, Tommi Suomi, 2015

Avaimet momenttiin kiristämiseen, insinöörityö, Markus Hietala, 2014

Hydraulisilla vetokiristys- ja momenttityökaluilla työskentelevän asentajan pätevyyden varmistaminen, insinöörityö, Samuli Koponen, 2018

 

Tehtaiden laippaliitosten laadunhallinnan periaatteet ja menettelytapoihin liittyvät haasteet

Tyypilliset laadunhallintaan liittyvät laippaliitosten haasteet johtuvat yleensä tehtaiden kunnossapitofilosofiasta, ennemmin kuin asentajien ammattitaidosta, liittyen laippaliitosten tiiveyteen. Alla on kolme kohtaa, joissa yrityksissä yleensä kohdataan.

1. Yritysten kustannusten vähentämiseen liittyvät hankkeet

Tämä voi johtaa halvempien komponenttien hankintaan (esimerkiksi käytetään halvemman lujuusluokan pultteja) tai käytetään vanhoja pultteja niin pitkään, että niiden tiivistyskyky on olematon. Kustannusten vähentäminen tässä voi vaikuttaa toteutuneen momentin huomattavaan pienentymiseen ja tällöin ei saavuteta tiivisteelle riittävää kuormitusta. Huom. Suurissa erissä ostettuna vaarna-mutteri-pari on aika halpaa, mutta tietenkin jos niitä joudutaan vaihtamaan kymmeniä tuhansia, niin silloin ne ovat jo suuri kustannus. Toisaalta vuotavan liitoksen kustannuksiin verrattuna vaarnojen kustannus on mitätön. 

2. Kontrolloitujen kiristysmenetelmien vähäinen käyttö

Momenttiavainten tai muiden momentin-/voimanmittaus välineiden vähäinen käyttö asentaessa. Tiukentuneet vaatimukset vuotojen ja päästöjen hallinasta tehtaissa on johtanut siihen, että yritykset ovat laatinee ohjeita ja kouluttaneet asentajia laippaliitosten asentamiseen. Enää laippaliitoksia ei pitäisi laittaa kiinni fiiliksen perusteella, vaan halutaan kiinnittää asennustarkkuuteen huomiota.

3. Ohjeiden ja standardien puuttuminen, hyväksyttyjen asennusproseduurien puuttuminen ulkopuolisilta urakoitsijoilta

Luotettava laippaliitosten asennus edellyttää, että kaikki prosessissa mukana olevat henkilöt ovat tietoisia tehtävistään ja toteuttavat tehtävänsä oikein. Tehokkaat menettelytavat yhdessä koulutuksen ja toteutuksen todentamisen kanssa ovat välttämättömiä yleensä hektisessä huoltoseisokissa. 

=> Tehtaiden laippaliitosten laadunhallinnan periaatteet ja menettelytavat voivat ratkaista seuraavan seisokin onnistumisen. Käytetään asianmukaisia työkaluja, tehdään asiat kerralla oikein ja varmistetaan, että urakoitsijat ovat koulutettuja ja ohjeistettu tehtaan käytäntöihin. Tarkoitus on vähentää ennakoimattomia pysäytyksiä, vähemmän tuotteiden menetyksiä ja tehdä työympäristöstä turvallisempi.