Tasotiivisteen merkinnät

Tasotiivisteen (virallinen termi), kuitutiivisteen tai pehmeiden tiivisteiden valinnassa ei ole olemassa samanlaista standardia kuin spiraalitiivisteissä, joka määrittelisi esimerkiksi värin perusteella mitä mateiaalia tiivisteet ovat. Klingerin vihreä tiiviste on ihan eri materiaalia kuin Chestertonin vihreä tiiviste. Siksi oikea tiiviste tässä tiivistetyypistä pitää ehdottomasti katsoa asennusohjeesta tai isometristä ja verrata merkintää tasotiivisteen merkintöihin.

Eri tiivistevalmistajien tasotiivisteitä.

Näissä tiivisteissä haasteena on myös se, että ne leikataan suuresta levystä joko valmiina toimittajalla tai itse konepajalla. Näin tiivisteisiin ei jää merkintää sen halkaisijamerkinnöistä eikä paineluokista. Tasotiivisteillä on merkitystä myös paksuudella ja sen pitää olla ohjeiden mukainen, koska eri paksuudet tiivisteet puristuvat suhteellisesti eri verran riippuen paksuudesta. Esimerkkinä alla on Klingerin tekemä Klingersil C-4430 kuitutiiviste, jota voi saada 0.5 mm, 1.0 mm, 1.5 mm, 2.0 mm ja 3.0 mm paksuisena.

Tasotiiviste toimituspakkauksessa, jos pakkaus olisi poistettu, niin ainut tapa katsoa oikea tiivisteen koko mittaamalla. DN100 halkaisijaisen tiivisteen mitat ovat 162 x 115 x 2 mm (ulkohalkaisija, sisähalkaisija ja paksuus).

Alla on testattu tasotiivisteen oikeaa kokoa laippaa vasten. Tämä on oikea tapa testata, että tiivisteen koko on oikea liitokseen. Huomaa, etttä sisäpuolella tasotiiviste ja spiraalitiiviste on aina vähän pienempi kuin putken sisähalkaisija. Tärkeintä on, että tiiviste keskittyy ruuvireikien kohdalta oikein ja on liitoksessa keskellä, joten tiivisteen ulkokehän halkaisijaan pitää kiinnittää huomiota.

Tiivisteen kokoa kannattaa testata kokeilemalla sitä tiivistepinnalle.Tiivisteen voi asentaa kumminkin päin haluaa.

Voiteluaineen eroavaisuudet

Laippaliitoksen ruuvin kiristysmomentti on usein liitoskohtaisesti määriteltävä suure, koska tarvittavan kiristysmomentin suuruus riippuu useista eri tekijöistä, jotka tavallisesti vaihtelevat eri liitosten välillä. Tällaisia muuttuvia tekijöitä ovat muun muassa laipan koko ja tyyppi, tiivisteen tyyppi ja materiaali, liitoksen osien materiaalit, vaarnojen koko ja lukumäärä, käyttöolosuhteet (paine ja lämpötila, sisältö) ja vaarnojen voitelu. Koska muuttujia ruuviliitoksessa on niin paljon, niin kattavia kiristysmomenttitaulukoita ei ole saatavilla. 

Kierteissä oleva ruoste on usein pulttien juuttumisen pääsyy. Kun ruostetta muodostuu, sen määrä kasvaa kierteissä ja muodostaa mekaanisen lukituksen. Lisäksi se tuhoaa pultin, jolloin pulttia ei voida käyttää uudelleen. Ruosteen estämiseen vaaditaan kahta kriittistä ominaisuutta: vesihuuhtoutumisen kestävyys ja metallipintojen ruostumisen estokyky. Voiteluaineen pitäisikin olla sellaista, että se pinnoittaa metalliset pinnat pinnoitteella, joka estää ruuviliitosten kokoonpanon aikan tapahtuvan kitkasyöpymisen.

Tämän takia pitäisi käyttää tehdaskohtaisesti annettuja voiteluaineita ja niille laskettuja kiristysmomentteja. Alla on esimerkkinä kaksi melkein identtistä voiteluainetta: Chesterton 783 ACR ja Chesterton 785. Ulkonäystä ja koostumuksesta aineita ei voi erottaa toisistaan, samaa harmaata tahnaa. Kummankaan tarkoitus on voitelun lisäksi helpottaa avaamista (estää kiinnileikkautumista).

Voiteluaineiden tärkeimmät erot ovat mielestäni alla, lämpötilan käyttälämpötila ja kitkakerroin. Chesterton ACR 783 pitäisi suojata Chesterton 785 paremmin asennetut osat syöpymiseltä ja estää kosteuden, höyryn, meriveden, korkeiden lämpötilojen ja syövyttävien kemikaalien syövyttävät vaikutukset.

• Chesterton 783 ACR maksimi käyttölämpötila -34°C...900°C ja kitkakertoimen K-tekijä 0,16. 
• Chesterton 785 maksimi käyttölämpötila -34°C...1204°C ja kitkakertoimen K-tekijä 0,17.

Korjaus artikkelin tietoihin: nykyään Chesterton myydään Euroopassa merkinnällä Chesterton 783(E) ja 785(E) ja täten kertoimet ovat muuttuneet, mutta artikkelin tiedot on sinänsä vastaavia.

Ja tärkein ero, joka pitäisi huomioida on: K-kertoimessa eroa on vain 0,01 ja se muuttaa jo paljon kiritystaulukoita. Kaikissa voiteluaineissa ei ole edes annettu kitkakerrointa ja täten voiteluaineita ei pitäisi omatoimisesti vaihtaa, jos oikea aine loppuu kesken. Kun kitkakerroin ilmoitetaan, niin silloin valmistaja lupaa voiteluaineelle, että kiristys toteutuu pakkasella ja helteellä aina samaan kiristysmomenttiin. Jotkut voiteluaineet rupeavat jäykistymään heti pakkasen puolella ja näin kiristys ei ole tasalaatuinen.

Kaksi öljyteollisuuden tyypillistä voiteluainetta.

Alla on ihan todellisia kiristysmomentteja tiedettyyn liitokseen. Kuten taulukosta nähdään, niin Chesterton 783 ACR voiteluainetta käytettäessä momentti olisi 770 Nm ja Chesterton 785 voiteluainetta käytettäessä momentti olisi 1000 Nm. Eli eroa on 230 Nm, vaikka kitkakertoimissa eroa oli vain 0,01. Tämän takia olisi tärkeää katsoa kumpaa voiteluainetta käytetään. Suuremmissa vaarnakoossa väärä voiteluaine ja momenttitaulukko voi jopa katkaista vaarnan. Markkinoilla on voiteluaineita, joissa tämä kitkakertoimen K-arvo voi vaihdella 0,08-0,18 välillä, joten tämä on todella iso asia. Täällä on vanhempi teksti voitelun tärkeydestä ja kitkasta.

Aika monelle on tullut koulutuksena yllätyksenä, että miten paljon eri voiteluaineet vaikuttavat kiristysmomenttiin ja, että mikä on eri voiteluaineiden tarkoitus.

Kiristysmomentteja laskettuna tiettyyn liitokseen: Ruuvimateriaalit B7/2H. ASME B16.5 laipoille nimelliskoot ½"- 24", paineluokat 150# - 600#. HUOM! älä käytä näitä lukuarvoja asennuksissa. Asme PCC-1 suosittelee, että kiristysmomentti olisi 40-70% vaarnan myötorajasta.

Laippaliitosten asennusten tarkistuslista

Laippaliitoksen tarkistuslista mitä pitää ottaa huomioon laippaliitoksen asennuksessa, (ei varmasti aivan täydellinen).

1. Suunnittele tehtävä ja tee esivalmistelut

• Tunnista kohteen vaatimukset
• Tarkista työkohde
• Varmista, että kohde on eristetty prosessista ohjeiden mukaan
• Huomioi kohteen riskitekijät ja poistumistiet
• Valitse sopivat työkalut
• Tarkista työkalujen kunto ja kalibrointi tarvittaessa
• Suunnittele putkiston ja osien kannakointi tarvittaessa
• Täytä tarkistuslistat ja dokumentit tarpeen mukaan

2. Laipan aukaisu tehtaan ohjeiden mukaisesti

• Valmistele työkalut ja paikka, jonne osat lasketaan
• Ota tarvittaessa astia sisällölle
• Irrota mutterit menettelytapojen mukaisesti
• Raota laippaa ja tyhjennä sisältö tarvittaessa
• Varmista, että aukaisu voidaan tehdä loppuun asti turvallisesti
• Jos laippaa ei heti asenneta kiinni, niin suojaa putkien päät 

3. Tarkasta laippa ja komponentit

• Arvioi putken lyheminen jäähtymisen takia ja ota huomioon tarvittaessa
• Arvio laipan epäkeskeisyys ja kulmavirheet (hitsauksesta johtuvat), huomioi tarvittaessa
• Puhdista ja tarkasta laipan pinta kummaltakin puolelta
• Tarkista vaarnat ja mutterit
• Varmista komponenttien vaatimustenmukaisuus
• Tunnista mahdolliset poikkeamat ja ilmoita niistä eteenpäin

 4. Laippaliitoksen asennus tehtaan ohjeiden mukaisesti

• Valitse oikea tiiviste
• Tarkista, että kaikki komponentit ovat ohjeiden mukaisia
• Levitä voiteluainetta tarvittaessa
• Laite vaarnat sormikireyteen
• Aseta sokea tarvittaessa
• Tarkista tiivisteen kunto ja merkinnät uudestaan
• Linjaa laippaliitos vaaditun toleranssin sisälle
• Tee kiristys asianmukaisilla käsityökaluilla
• Katso oikea vääntömomentti tarpeen mukaan
• Täytä tarkistuslistat ja dokumentit tarpeen mukaan

5. Työn lopetus

• Tarkista laipan linjaus ja kohtisuoruus
• Tee tarvittavat tarkistukset
• Varmista liitoksen eheys tarvittaessa, tiiveystestit
• Palauta tarkistuslistat ja dokumentit tarpeen mukaan
• Ilmoita valmistuneesta laippaliitoksesta

Miksi laippaliitoksien asennuksessa ei noudateta painelaitedirektiiviä (PED)

Painelaitteiden suunnittelun ja valmistuksen perustana ovat painelaitedirektiivissä (PED) määritetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Kun näin on toimittu, painelaitteeseen tulee liittää CE-merkki. Vaikka PED yleisesti ottaen kattaa monet turvallisuuteen ja ympäristön turvallisuuteen liittyvät riskit, painelaitteiden laippaliitoksiin kohdalla on "turvallisuusaukko".

Pääasiallinen syy, miksi painelaitedirektiivi ei tunnista oikein laippaliitoksiin liittyviä riskejä, johtuu liitoksiin liittyvästä määritelmästä "pysyvät liitokset" ja niille määritellyistä rajauksista. Laippaliitokset rajautuvat vähemmän merkityksellisiin, vaikka niihin sisältyykin myös pysyviä liitoksia. Siten painelaitteiden laippaliitoksien asentamiseen ja tarkistamiseen PED ei  aseta erityisiä vaatimuksia. Tietoa pysyvistä liitoksista on direktiivin 2014/68/EU 2 artiklan kohdasta "Määritelmät"

Tämän määritelmän mukaan on pysyviä ja väliaikaisia liitoksia. Mistä voidaan todeta, että laippaliitos ruuviliitoksena, voidaan avata "tuhoamatta"? Edellisestä johtuen laippaliitos luokitellaan väliaikaiseksi liitokseksi. Mielestäni tämä on loogisesti kestämätön. Samat olosuhteet, kuten virtaava aine, paineet ja vaarat ovat sekä laippaliitoksessa että "pysyvässä liitoksessa". Toki edellytetään, että yksittäisten osien pitää täyttää PEDin vaatimukset, kuten laipat, vaarnat, tiivisteet yms.

Tämän edellä olevan määrittelyn ei ole tietenkään ollut tarkoitus vähentää laippaliitoksiin kohdistettavaa huomiota tai valvontaa, mutta väliaikainen liitos väliaikainen. Näin laippaliitos ei saa sitä samaa ansaitsemaansa merkitystä eikä ehkä valvontaakaan kuin pysyvä liitos, hitsausliitos. Ikuisuusperspektiivissä väliaikaiseksi  voidaan kai sitten katsoa 10...20 vuottakin, sillä laippaliitokset voivat olla avaamatta kymmeniäkin vuosia.

Lisäksi painelaitedirektiivin soveltamisohjeissa on hauska määrittely:

Tarkennuksena   liitteen   I   kohtaan   4.3   todetaan (PED soveltamisohjeet), että   pulttia   ei   katsota   paineenalaiseksi   pääosaksi,   ellei   sen   rikkoutumisen  seurauksena   aiheudu   paineen äkillistä purkautumista" - Mielenkiintoista, monta väärin tehtyä laippaliitosta löytyisi, jos niitä etsittäisiin, joissa vähintään yksi pultti olisi väärin kiristetty tai löysällä?- ja joskus ne myös vuotavat äkillisesti purkautuessa.
 

Ruuvin esijännitys ja kiristyksen virheet

Pultin ja mutterin päätarkoitus on kiinnittää laipat toisiinsa suunnitellulla voimalla, koska putken sisäinen paine pyrkii erottamaan laippoja toisistansa. Pultti toimii jousen tavoin laippaliitoksessa ja pultin tehtävä on näin pitää laipat kiinni. Ruuvin esijännityksen määrä on kriittinen, koska liitos voi vuotaa, jos esijännitys pultissa on liian iso, liian alhainen tai se ei ole yhtenäinen kaikissa pulteissa. Jossain tapauksissa jotkut pultit voivat olla löysällä ja toiset ylikiristettyjä.

Mikäli kiristys jää liian pieneksi, niin liitoksesta katoaa vetokuormitus, jolloin liitos ei ole kestävä ja voi aueta esimerkiksi tärinän tai paineiskujen seurauksena. Myös ylikiristämistä  pitää välttää ja kiristysmomenttia määriteltäessä on pysyttävä elastisella alueella, myötörajan alapuolella, jotta pultteihin ei tule muutoksia. Jos liitosta ylikiristetään ja kiristys  menee yli myötörajan, muuttaa ruuvi pysyvästi muotoa ja vetokuormitus häviää. Ylikiristämisen seurauksena pulteista voi myös särkyä kierteet tai pultti voi mennä kokonaan poikki. Liian tiukkaan kiristetty pultti voi myös rikkoa tiivisteen tai aiheuttaa vaurioita laipassa.

Varmasti suurempi ongelma on ylikiristys. Syitä tähän on muun muassa se, että ei tiedetä mihin momenttiin liitos pitäisi kiristää, ei ole käytössä momenttia mittaavia työkaluja sekä ihmiselle on ihan luonnollista kiristää vähän tiukemmalle, jotta ei ainakaan oma liitos vuoda. Myös alikiristystä tapahtuu, erityisesti suuremmilla liitoksilla.

Väärin kiristyksesstä ilmeneviä ongelmia, jotka voivat aiheuttaa vuodon.

1.  Halkeamat
2. Laipan kiertyminen
3. Vaarnojen kuroutuminen
4. Tiivisteen ylipuristuminen
5. Ei riittävästi puristuspainetta
6. tiivistyspinnan vaurio
7. Vaarna löystyy syklisen kuorman aiheuttaman värähtelyn takia

Ruuviliitoksen laaduntuottotekijät

Ruuviliitoksen laaduntuottotekijöitä on useita, jotka vaikuttavat toteutuneeseen laatuun. Laatu on monen tekijän summa, mutta tilaajalla on suurin vaikutus siihen, että toteutus onnistuu. Asentajilla pitäisi olla työ- ja asennusohjeet työn tekemiseen sekä komponettien ja työkalujen pitäisi olla työhön oikeanlaiset. Asentajien kokemus ja ammattitaito sekä asenne ovat myös tärkeässä roolissa. Myös käytöllä ja operoinnilla on suuri merkitys. Oikein tehdyn liitoksen voi saada vuotamaan väärällä operoinnilla, kuten aiheuttamalla paineiskuja putkistoon.   

Kuva on otettu Tero Torvisen insinöörityöstä, jossa esitellään ruuviliitoksen laaduntuottotekijät.

Laippaliitosten kiristys tasaisesti

Laipat on suunniteltu ja tarkoitettu olemaan vuotovapaita (suunnittelijoiden tietotaidosta ja kokemuksesta riippuen). Kun laipat on määritelty oikein, valmistettu oikein ja asennettu oikein, niin niiden pitäisi olla vahvempia ja turvallisimpia kuin putkisto, johon se liitetään. Laipat jotka vuotavat ovat oire prosessin ja menetelmien epäonnistumisesta, ei niinkään laippaliitoksen osien vioista.

Ihanteellinen lopputulos kiristyksessä on, että puristusvoima jakautuu tasaisesti koko tiivistepinnalle. Ensimmäisen vaarnan kiristyksen jälkeen seuraava vaarna pyrkii vähentämään aikaisemman kiristetyn vaarnan kuormitusta. Tämän takia oikea kiristysjärjestys ja kiristyskierrosten määrä ovat tärkeitä, jotta kaikki vaarnat kiristyisivät samalla tavalla. Tähän vaikuttaa toki myös vaarnojen kunto, kaikkien pitäisi olla yhtä hyviä tai huonoja, jotta kiristys olisi tasainen.

Käsittelin toisessa osiossa momenttityökalujen tarkkuutta ja momenttiin kiristämistä. Jatkan aihetta parilla alla olevalla kuvalla, jotka valaisevat kiristysjärjestystä. Sinänsä ei ole tärkeää, että onko momentti juuri sama kaikissa vaarnoissa vaan se, että momentti olisi kaikissa vaarnoissa keskenään sama.

Väärin kiristetty laippaliitos, jossa puristusvoima ei toteudu

Oikein kiristetty laippaliitos, jossa puristusvoima on jakaantunut tasaisesti.

Turvallisuusnäkökohdat ja liitoksen vuotaminen

Liitokset epäonnistuvat, vika ei ole aina tiivisteestä johtuva! Liian pienet kiristysmomentit, liian tiukalle kiristetyt vaarnat, heikot vaarnan materiaalit, riittämätön vaarnan / aluslevyn / mutterin voitelu, surkeasti suunniteltu laippaliitos tai väärä materiaalivalinta, tiivisteen huono kunto,tiivisteen väärä varastointi, väärät asennuskäytännöt; nämä kaikki voivat osaltaan tai yksin ilmetä tiivistevuotona, vaikka itse tiivisteen materiaalissa ei olisi mitään vikaa.

Yhdysvaltojen paineastioiden tutkimusneuvoston (PVRC) tutkimuksen mukaan laippavuotoja aiheuttivat yleisimmin:

• Väärät asennuskäytännöt (26%)
• Laipan vaurio (25%)
• Tiivisteen viallisuus (22%)
• Riittämätön kiristys (15%)
• Laipan väärä linjaus (12%)

Alla on listattu mistä eri syistä vuodot voivat esimerkiksi johtua. 

Kiinnitysosista johtuvat viat

Yleisimmät syyt sille, kun kiinnitysosat eivät ole riittävän tiukalla ovat:

• Väärä asennus
• Vika kiinnitysosissa (esimerkiksi kulunut, ruosteessa)
• Itsestään löystyminen (esimerkiksi lämpötilanvaihtelut, paineen vaihtelut)
• Väsyminen/ jännitysten laukeaminen ajan myötä

Toisaalta, kun kiinnitysosat ovat liian tiukalle kiristetty, liitos voi epäonnistua, koska liiallinen kuormitus voi:

• Murskata tiivisteen
• Edistää jännityskorroosiota, joka aiheuttaa halkeamia
• Lisätä kiinnitysosien väsymistä

Vaarnojen vaurio ilmenee, kun käytetty kuorma ylittää vaarnan tai kierteiden lopullisen vetolujuuden, esimerkiksi:

• Vaarnat eivät ole suunnittelun mukaisia
• Vaarnat on ylikiristetty asennuksen aikana
• Korroosio on päässyt vaikuttamaan vaarnaan
• Ylikiristyksen aiheuttama jännityskorroosio, josta aiheutuu halkeamia
• Vaarnojen väsyminen

Väsymisellä tarkoitetaan metallin rakenneominaisuuksien heikkenemistä pitkäaikaisen vaihtuvan kuormituksen alaisuudessa. Jos vauriot etenevät tarpeeksi pitkälle, voi materiaali pettää vaikkei sen nimellistä lujuutta ylitettäisi.

Tiivisteestä johtuvat viat
Tämä voi johtua useista tapauksista, kuten:

• Väärän tiivisteen valinta käyttöolosuhteisiin
• Väärän tiivisteen paksuuden valinta, erityisesti pehmeillä tiivisteille
• Operointi normaalien käyttöolosuhteiden ulkopuolella tai putkistosta aiheutuvat taivutusmomentit
• Tiiviste, joka on vaurioitunut varastoinnissa, käsittelyssä tai asennuksessa
• Tiiviste murskautuu liiallisella kiristyksellä kokoonpanon aikana
• Normaali tiivisteen ikääntyminen
• Tiivistettä on käytetty uudestaan, vaikka tämä olisi kiellettyä
• Liitos kiristetään uudelleen korotetun lämpötilan jälkeen (jos tätä ei ole ohjeistettu tehtäväksi)

Laipasta johtuvat viat

Melko epätavallista, mutta se voi johtua seuraavista:

• Laippapinnat ovat vaurioituneet
• Laippa on vääntynyt
• Laippapinnat eivät ole yhdensuuntaisia
• Korroosio laipoissa
• Laipat eivät ole puhtaat asennuksessa

Tiivistepinnan vauriot

Laippojen  ja  erityisesti  laippojen  tiivistepintojen  on  oltava  moitteettomassa  kunnossa, jotta saavutetaan riittävä kuormankantokyky. Laippojen tiivistepinnan säteensuuntaiset vauriotovat tiiveyden kannalta erityisen haitallisia. Pienet kehän suuntaiset vauriot voidaan sallia. Tiivistepinnan vaurioiden hyväksymisrajat on esitetty alla olevissa kuvissa Havaitessaan viottuneen tiivistepinnan asentajan pitäisi ottaa yhteyttä työnjohtajaan tai valvojaan, joka tekee päätöksen virheen jäämisestä liitokseen tai laipan koneistamisesta tai uusimisesta.

Erilaisia virheitä laipassa, osa hyväksyttäviä ja osa hylkääviä. Virheen kriittisyyteen vaikuttaa esimerkiksi linjan sisältö, paine, lämpötilat ja käytetty tiiviste

Ajan mittaan ja useista syistä laippapinnat voivat vahingoittua. Kukin vaurioitunut alue luo mahdollisen vuotokohdan, jonka tiivisteen on yritettävä tiivistää. Alla on lueteltu joitakin yleisiä laippapinnan vaurioita, niiden ominaisuuksia ja mahdollisia syitä:

Naarmut — Tämän tyyppinen vaurio on kapea ja pitkänomainen, jossa on terävät ja matalat pohjat, ne voivat olla myös syviä. Naarmut syntyvät usein terävällä esineellä, jolla raapaistaan laippapinnan yli. Näitä naarmutus työkaluja voivat olla esimerkiksi puukot, ruuvimeisseli, taltat sekä teräsharja.

Urat — vauriot ovat leveitä ja pitkänomaisia, tylpät, pyöristetyt pohjat ja ne luodaan usein tylpällä ​​esineellä, jolla osutaan laippaan. Urat voi johtua esimerkiksi ruuvimeisselistä, pudonneesta laipasta tai taltasta.

Kuopat- Vauriot on yleensä pieniä, hieman pyöristettyjä alueita, joissa on korroosion vaikutuksesta on tullut pieniä kuoppia materiaaliin. Usein nämä esiintyvät rykelminä tai ryhmissä.

Lommot - Tämäntyyppinen vahingon aiheuttaa jokin kappaleen iskusta laippapintaan. Lommot johtuvat joskus laitteiden tai osien iskusta, kun jokin kappale tippuu pinnan päälle tai kolhaisee sitä.

Vaikka virhe löytyisi laipasta, niin se ei välttämättä ole varsinaisella tiivisteen kohdalla ja näin vaikuta tiiveyteen. Työkaluja, kuten taltat tai ruuvimeisseleitä, ei kannattaisi käyttää pintojen puhdistamiseen.

ASME PCC-1 löytyvät tiivistepinnan virheet ja määritelmät.

Edelliseen kuvaan liittyvät virheen mitat. Alkuperäiset mitat tuumia, joten siksi mitat tarkkoja lukuja.

Voitelu vähentää kitkaa

Ruuvin puristusvoiman määrittää etupäässä ruuvin kiristykseen tarvittava vääntömomentti. Voitelu vähentää kitkaa kiristäessä, vähentää vaarnan vaurioitumista asennuksen aikana ja pidentää vaarnojen käyttöikää. Eri kitkakertoimet vaikuttavat vaarnan saavutettuun esikuormitukseen eri vääntömomenttilla. Suurempi kitka vaikuttaa siihen, että vääntömomentti ei muutu kiristäessä esikuormittavaksi voimaksi, vaan menee kitkan voittamiseen. Kitkakertoimien arvot antaa voiteluaineen valmistaja, jonka perusteella lasketaan oikea vääntömomentin arvo.

Suurin osa momentista, noin 50 prosenttia, häviää kitkaan kiristetyn vaarnan pään ja mutterin alla ja noin 40 prosenttia häviää kierteen kitkaan. Vain jäljelle jäävät kymmenen prosenttia momentista toimii hyödyllisesti ruuvin kiristyksessä ja esijännityksen luomisessa. Voiteluaineita käytetään usein pienentämään kitkaa ja säilyttämään tasainen puristusvoima. Kun kitkaa pienennetään voitelulla, esijännityksen hallinta paranee, ja vaarnojen kiristyksen hajonta laskee huomattavasti.Tällöin voidaan saavuttaa tasaisesti kiristetty liitos.

Laippaliitosasentajan pätevyyskortti

Jokainen hyväksytysti laippaliitosasentajan pätevyyskokeen läpäissyt saa todistuksen ja kortin. Marraskuun lopussa 2018 Amiedu on pätevöittänyt hieman yli 1000 henkilöä taulun 1 tasolle, sekä tämän lisäksi, muita tauluja osalle osallistujista. Hylättyjä henkilölöitä on myös kaksinumeroinen luku. 

Standardin SFS-EN 1591-4 mukaan pätevyys on voimassa 5 vuotta ja sitä voidaan jatkaa, jos kummatkin alla oleva ehdot täyttyvät:

1. asentajalla ei ole yli 6 kuukauden taukoa laippaliitostöissä
2. työnantaja ei ole kyseenalaistanut asentajan kelpoisuutta, käytännön taidon tai tietotaidon osalta tehdä laippaliitostöitä

Hitsaajilla on sama vaatimus, että työnantaja kuittaa 6 kk välein, että hitsaaja on hitsannut pätevyystodistuksen pätevyysalueella. Jos tauko on ollut suurempi, niin tällöin pitää mennä uudestaan pätevyyskokeeseen. Saksassa ja Suomessa todistuksessa ei ole sellaista kohtaa verrattuna hitsaajan pätevyystodistukseen, johon suoraan voisi kuitata 6 kk jatkamiset. Saksassa tosin annetaan koulutuksesta mukaan tarralappu, johon kuittaukset voi tehdä. Tarralapun voi laittaa sitten työkalupakin kylkeen tai todistukseen kiinni. Saksasta sai mukaan myös vihkosen, johon voi kirjoittaa ylös minkätyyppisiä laippoja ja millä laajuudella on tehnyt. Ongelmana vain on, että tämä yli 6 kk tauot on paljon kiinni työnantajan ja tekijän valveutuneisuudesta. Haasteena on myös, että seisokit ovat kesällä ja asentajat saattavat olla muissa töissä yli tuon 6 kk rajan.

Esimerkki laippaliitos-asentajan pätevyyskortista

Saksassa myönntetty pätevyyskortti

Vuodot ovat uhka voitoille

Useimmilla teollisuuslaitoksilla on huomattava määrä riskialttiita laippoja, jotka edellyttävät laitosten huoltamista ja kunnossapitoa.  Yleensä nämä laipat kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista riskeistä:

1. Laipat, jotka JATKUVASTI vuotavat. Tietyt laipat ovat jatkuva ongelma, koska niillä on taipumus vuotaa huolimatta jatkuvista ponnisteluista niiden korjaamiseksi.

2. Laipat, jotka EIVÄT SAA vuotaa. Tietyt laipat aiheuttavat mahdollisesti niin vakavia ongelmia, joten niiden ei pitäisi koskaan vuotaa. Tällaiset vuodot voivat aiheuttavat:

a) fyysisiä vammoja
b) ennalta arvaamattomat tuotannon alasajon - tuotannon menetykset
c) laitoksen tai laitteiden vaurion
d) tuotannon pysähtelyt ja myöhästymiset tuotanto aikataulussa
e) tulipaloja
f) lainsäädölliset ja/tai oikeudelliset seurauksia
g) ympäristöongelmia

Kaikki VUODOT on ehkäistävissä. Laippavuotojen aiheuttamat ongelmat voivat vaihdella paikallisesti vakavista, koko laitosta koskeviin katastrofiin. Vaikka vuotojen vaihteluväli voi vaihdella laajalti, näillä korkean riskin laippavuodoilla on yksi yhteinen merkittävä tekijä, kaikki vuodot ovat ennalta ehkäistävissä.

Tutkimusten (The American Petroleum Institute, API) mukaan Pohjois-Amerikassa keskikokoisella jalostamolla on 180 vuotoa vuodessa, joista 2-3% johtaa tehtaan alasajoon tai suuriin korjauksiin.Näistä kaikista putkivaurioista (vuodoista) noin 98% kohdistui laippaliitoksiin.

Mitä väliä yhdellä pultilla on?

Nesteen julisteissa ja postereissa mainitaan yhden yksittäisen pultin merkityksellisyys konaisuuteen. Kaiken takana on asenne tehdä työtehtävät laadukkaasti, joutuisasti ja ammattitaitoisesti. Monta kertaa mukana ikävä kyllä on tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. 

Olisi helppo ajatella, että "tämä on vain pultti" ja mitä väliä yhdellä pultilla on? Multta sen pultin kiristyksen takana on ollut ihminen - ja jos jotain tapahtuu, niin edessä on taas ihminen, tavalla tai toisella